Artikkelin Ryhmäoppimista vai koulutusta kommentit http://www.villevenalainen.net/2009/03/28/152/ Tämä sivusto on henkilökohtainen matkakertomus, oppimistarina, jossa reflektoin omaa oppimistani. Tarina on joukkotapahtumia mitä elää ajassa ja kipinöitä siitä mitä ne minussa herättävät. Erityinen mielenkiintoni kohde on miten verkko ja erityisesti sosiaalinen media muuttaa vähitellen tapaamme toimia ja sitä kautta koko yhteiskuntaa. Muita yleisempiä teemoja ovat oppiminen yleensä, vuorovaikutus, vaikuttaminen, teknologia sekä teknologian ja ihmisen välinen suhde. Sat, 10 Apr 2010 09:54:59 +0300 http://wordpress.org/?v=2.8.4 hourly 1 Kirjoittaja: Mervi Jansson http://www.villevenalainen.net/2009/03/28/152/comment-page-1/#comment-88 Mervi Jansson Sat, 18 Apr 2009 16:44:12 +0000 http://www.villevenalainen.net/?p=152#comment-88 Osallistujan näkökulmasta kommentoiden koulutus oli oikein onnistunut, vaikka paljon asiaa olikin puristettu kahteen päivään. Villen sessiossa perustamani blogi elää edelleen ja ehkäpä joku eksyy sinne one sunny day .... kiitos Ville. Osallistujan näkökulmasta kommentoiden koulutus oli oikein onnistunut, vaikka paljon asiaa olikin puristettu kahteen päivään. Villen sessiossa perustamani blogi elää edelleen ja ehkäpä joku eksyy sinne one sunny day …. kiitos Ville.

]]> Kirjoittaja: Anita Rubin http://www.villevenalainen.net/2009/03/28/152/comment-page-1/#comment-83 Anita Rubin Sun, 05 Apr 2009 07:09:49 +0000 http://www.villevenalainen.net/?p=152#comment-83 Mulla on ollut samanlaisia kokemuksia esitelmä- ja luentotilanteista. Yleensä aina pyydän jo esityksen alussa vuorovaikutteisuutta, kommentteja, keskeytyksiä. Kerron myös, että juuri ne ovat mulle itselleni tärkeitä oppimistilanteita, koska vain niiden kautta tutkijana saan tuntuman käytännön tasoon. Usein käy niin, että jos joku sitten uskaltaa kuuntelijoiden joukosta aloittaa, sitten muutkin tulevat mukaan. Raskasta on, jos kukaan ei kysy mitään. Raskain vetovastuu oli aikoinaan Lapissa, kun olin puhumassa tulevaisuudentutkimuksesta läänin uskonnonopettajille (joita en tosin tiennyt sellaisiksi ennen esityksen loppua; mulle oli vain kerrottu, että he ovat opettajia). Kukaan ei kysynyt mitään, ei kommentoinut, mutta jotenkin yleisöstä huokui jotain täydellisen kielteistä, vastentahtoisuutta, en osaa oikein edes sanoa mitä se oli. Sitten kahvilla esityksen jälkeen, kun olin täysin poikki, kysyin tilaisuuden organisoijalta, miksi se oli niin outoa. Hän kertoi, että suurin osa yleisöstä oli siis uskonnonopettajia ja laestadiolaisia. Heille koko perusajatus monista mahdollisista tulevaisuuksista ja toteutuvasta tulevaisuudesta omien nyt tehtävien päätösten ja valintojen seurauksena oli täysin vastoin uskoa, jonka mukaan Jumalalla yksin on valta päättää, millainen tulevaisuudesta on tuleva. Ihminen on vastaanottaja, vastuullinen sopeutuja, ei proaktiivinen tekijä. Mulla on ollut samanlaisia kokemuksia esitelmä- ja luentotilanteista. Yleensä aina pyydän jo esityksen alussa vuorovaikutteisuutta, kommentteja, keskeytyksiä. Kerron myös, että juuri ne ovat mulle itselleni tärkeitä oppimistilanteita, koska vain niiden kautta tutkijana saan tuntuman käytännön tasoon. Usein käy niin, että jos joku sitten uskaltaa kuuntelijoiden joukosta aloittaa, sitten muutkin tulevat mukaan. Raskasta on, jos kukaan ei kysy mitään. Raskain vetovastuu oli aikoinaan Lapissa, kun olin puhumassa tulevaisuudentutkimuksesta läänin uskonnonopettajille (joita en tosin tiennyt sellaisiksi ennen esityksen loppua; mulle oli vain kerrottu, että he ovat opettajia). Kukaan ei kysynyt mitään, ei kommentoinut, mutta jotenkin yleisöstä huokui jotain täydellisen kielteistä, vastentahtoisuutta, en osaa oikein edes sanoa mitä se oli. Sitten kahvilla esityksen jälkeen, kun olin täysin poikki, kysyin tilaisuuden organisoijalta, miksi se oli niin outoa. Hän kertoi, että suurin osa yleisöstä oli siis uskonnonopettajia ja laestadiolaisia. Heille koko perusajatus monista mahdollisista tulevaisuuksista ja toteutuvasta tulevaisuudesta omien nyt tehtävien päätösten ja valintojen seurauksena oli täysin vastoin uskoa, jonka mukaan Jumalalla yksin on valta päättää, millainen tulevaisuudesta on tuleva. Ihminen on vastaanottaja, vastuullinen sopeutuja, ei proaktiivinen tekijä.

]]> Kirjoittaja: Ville Venäläinen http://www.villevenalainen.net/2009/03/28/152/comment-page-1/#comment-75 Ville Venäläinen Sun, 29 Mar 2009 12:19:52 +0000 http://www.villevenalainen.net/?p=152#comment-75 Jukka, teidän blogin käyttö oli aika helppo valinta. Se on monella tapaa hyvä suunnannäyttäjä perusopetuksessa kodin ja koulun kohtaamiselle, mutta se samalla purkaa myös hienosti ennakkoluuloja siitä kuka voi blogata. Kyllähän sitä mielellään esittelee mainiota työtä. :-) Jukka, teidän blogin käyttö oli aika helppo valinta. Se on monella tapaa hyvä suunnannäyttäjä perusopetuksessa kodin ja koulun kohtaamiselle, mutta se samalla purkaa myös hienosti ennakkoluuloja siitä kuka voi blogata. Kyllähän sitä mielellään esittelee mainiota työtä. :-)

]]> Kirjoittaja: Jukka Nikkilä http://www.villevenalainen.net/2009/03/28/152/comment-page-1/#comment-74 Jukka Nikkilä Sun, 29 Mar 2009 12:16:29 +0000 http://www.villevenalainen.net/?p=152#comment-74 Hauskaa, että käytit meidän blogiamme esimerkkinä. Se on palvellut koteja yllättävän hyvin. Yli puolet luokan vanhemmista kertoi lukevansa sitä päivittäin ja loput viikoittain (maahanmuuttajaperhettä lukuunottamatta). Tärkeimmät tiedotukset laitan aina lisäksi reissuvihkoon. Mutta tosiasiassa reissuvihko on useammin hukassa kuin blogin nettiosoite! Kerrankin eräs äiti sai tietää seuraavan päivän englannin kokeista lukemalla lasten kirjoittamaa blogitekstiä (silloin en vielä laittanut enkun tiedotteita Jukan palstalle). Mukavaa kevättä! Jukka Hauskaa, että käytit meidän blogiamme esimerkkinä. Se on palvellut koteja yllättävän hyvin. Yli puolet luokan vanhemmista kertoi lukevansa sitä päivittäin ja loput viikoittain (maahanmuuttajaperhettä lukuunottamatta). Tärkeimmät tiedotukset laitan aina lisäksi reissuvihkoon. Mutta tosiasiassa reissuvihko on useammin hukassa kuin blogin nettiosoite! Kerrankin eräs äiti sai tietää seuraavan päivän englannin kokeista lukemalla lasten kirjoittamaa blogitekstiä (silloin en vielä laittanut enkun tiedotteita Jukan palstalle).

Mukavaa kevättä!
Jukka

]]>