<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><rss version="2.0"
	xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/"
	xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/"
	xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"
	xmlns:sy="http://purl.org/rss/1.0/modules/syndication/"
		>
<channel>
	<title>Artikkelin Mitä hyötyä on sosiaalisesta mediasta? kommentit</title>
	<atom:link href="http://www.villevenalainen.net/2009/09/15/mita-hyotya-on-sosiaalisesta-mediasta/feed/" rel="self" type="application/rss+xml" />
	<link>http://www.villevenalainen.net/2009/09/15/mita-hyotya-on-sosiaalisesta-mediasta/</link>
	<description>Tämä sivusto on henkilökohtainen matkakertomus, oppimistarina, jossa reflektoin omaa oppimistani. Tarina on joukkotapahtumia mitä elää ajassa ja kipinöitä siitä mitä ne minussa herättävät. Erityinen mielenkiintoni kohde on miten verkko ja erityisesti sosiaalinen media muuttaa vähitellen tapaamme toimia ja sitä kautta koko yhteiskuntaa. Muita yleisempiä teemoja ovat oppiminen yleensä, vuorovaikutus, vaikuttaminen, teknologia sekä teknologian ja ihmisen välinen suhde.</description>
	<lastBuildDate>Tue, 10 Jan 2012 08:31:26 +0200</lastBuildDate>
	<generator>http://wordpress.org/?v=2.8.4</generator>
	<sy:updatePeriod>hourly</sy:updatePeriod>
	<sy:updateFrequency>1</sy:updateFrequency>
		<item>
		<title>Kirjoittaja: Opi Olemaan &#187; Syvä kriisi, kapina tai uusi sukupolvi</title>
		<link>http://www.villevenalainen.net/2009/09/15/mita-hyotya-on-sosiaalisesta-mediasta/comment-page-1/#comment-1503</link>
		<dc:creator>Opi Olemaan &#187; Syvä kriisi, kapina tai uusi sukupolvi</dc:creator>
		<pubDate>Fri, 19 Feb 2010 05:31:37 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://www.villevenalainen.net/?p=538#comment-1503</guid>
		<description>[...] oikeasti muuttuvat vain kahta tietä: syvä kriisi tai kapina. Olen aikaisemmin kirjoittanut Kodakin kriisista, joka edustaa hyvää esimerkkiä syvästä kriisistä. Kodak joutui lopulta tunnustamaan että [...]</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>[...] oikeasti muuttuvat vain kahta tietä: syvä kriisi tai kapina. Olen aikaisemmin kirjoittanut Kodakin kriisista, joka edustaa hyvää esimerkkiä syvästä kriisistä. Kodak joutui lopulta tunnustamaan että [...]</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>Kirjoittaja: Timo Rainio</title>
		<link>http://www.villevenalainen.net/2009/09/15/mita-hyotya-on-sosiaalisesta-mediasta/comment-page-1/#comment-1145</link>
		<dc:creator>Timo Rainio</dc:creator>
		<pubDate>Sat, 19 Sep 2009 21:51:03 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://www.villevenalainen.net/?p=538#comment-1145</guid>
		<description>Keskustelua lukiessa tuli mieleen vanha tuttu aihe rahan ja hyödyn kytköksistä.
Ilman rahaahan tässä maailmassa on aika vaikea elellä, mutta toisaalta yksilötasolla raha on kuitenkin  (toivottavasti) aika usein vain väline saavuttaa jotakin muuta kullekin tärkeää. Eikös se Maslowikin jo asettanut siinä hierarkiassaan aika paljon asioita noiden aivan suoraan rahalla saavutettavien tarpeiden yläpuolelle. Jos näin ei olisi, niin kaikenmoiset harrastukset, viihde, kuluttaminen (?), vapaa-ajan nautinnot, jne. eivät kai olisi niin  suosittu tapa tuhlata vaivalla tienattuja palkkarahoja.
 
Sitten kun alamme puhua yritystoiminnasta, jotenkin tuntuu, että muut asiat kuin raha ihmisten tekemisiä ohjaavina seikkoina jotenkin unohdetaan. Yrityksissäkin on kuitenkin ihmisiä ja jos katsoo esim. nuoria uusia työntekijöitä, tuntuu että yhä enemmän myös vaaditaan sitä että työssä on kivaa, tekemisiä arvostetaan, siellä saa toteuttaa itseään ja tehdä asioita yhdessä hyvässä porukassa. Ehkä näitä asioita myös entistä enemmän aletaan asettamaan vaakakuppiin rahallisen korvauksen rinnalle. Ja kuin huomaamatta ainakin pitkässä juoksussa lyhyen tähtäimen sijoituksista voi tulla pitkällä tähtäimellä työntekijöiden viihtyvyyden, tiedonvaihdon ja lisääntyvän osaamisen kautta myös rahassakin mitattavia hyötyjä. Kun vaan maltettaisiin muistaa, että sosiaalisen median tapauksessa se todellakin menee järjestyksessä ensi sosiaalisuus ja vasta sitten raha. Jos tämä järjestys yritetään väkipakolla kääntää nurinpäin, ollaan äkkiä ihan väärillä poluilla.</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Keskustelua lukiessa tuli mieleen vanha tuttu aihe rahan ja hyödyn kytköksistä.<br />
Ilman rahaahan tässä maailmassa on aika vaikea elellä, mutta toisaalta yksilötasolla raha on kuitenkin  (toivottavasti) aika usein vain väline saavuttaa jotakin muuta kullekin tärkeää. Eikös se Maslowikin jo asettanut siinä hierarkiassaan aika paljon asioita noiden aivan suoraan rahalla saavutettavien tarpeiden yläpuolelle. Jos näin ei olisi, niin kaikenmoiset harrastukset, viihde, kuluttaminen (?), vapaa-ajan nautinnot, jne. eivät kai olisi niin  suosittu tapa tuhlata vaivalla tienattuja palkkarahoja.<br />
 <br />
Sitten kun alamme puhua yritystoiminnasta, jotenkin tuntuu, että muut asiat kuin raha ihmisten tekemisiä ohjaavina seikkoina jotenkin unohdetaan. Yrityksissäkin on kuitenkin ihmisiä ja jos katsoo esim. nuoria uusia työntekijöitä, tuntuu että yhä enemmän myös vaaditaan sitä että työssä on kivaa, tekemisiä arvostetaan, siellä saa toteuttaa itseään ja tehdä asioita yhdessä hyvässä porukassa. Ehkä näitä asioita myös entistä enemmän aletaan asettamaan vaakakuppiin rahallisen korvauksen rinnalle. Ja kuin huomaamatta ainakin pitkässä juoksussa lyhyen tähtäimen sijoituksista voi tulla pitkällä tähtäimellä työntekijöiden viihtyvyyden, tiedonvaihdon ja lisääntyvän osaamisen kautta myös rahassakin mitattavia hyötyjä. Kun vaan maltettaisiin muistaa, että sosiaalisen median tapauksessa se todellakin menee järjestyksessä ensi sosiaalisuus ja vasta sitten raha. Jos tämä järjestys yritetään väkipakolla kääntää nurinpäin, ollaan äkkiä ihan väärillä poluilla.</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>Kirjoittaja: Tuija Marstio</title>
		<link>http://www.villevenalainen.net/2009/09/15/mita-hyotya-on-sosiaalisesta-mediasta/comment-page-1/#comment-1134</link>
		<dc:creator>Tuija Marstio</dc:creator>
		<pubDate>Thu, 17 Sep 2009 06:45:26 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://www.villevenalainen.net/?p=538#comment-1134</guid>
		<description>Kiitokset Ville mielenkiintoisesta ja ajatuksia herättävästä kirjoituksesta. Keskustelimme eilen TÖPSELI -hankkeen ( http://topseli.ning.com/  )  ohjausryhmässä juuri tästä aiheesta. Pohdimme,kuinka saisimme länsiuusimaalaiset pk-yritykset kiinnostumaan sosiaalisen median tarjoamista hyödyistä.  Kun useimmille pk-yrittäjille some on käsitteenä vieras ja ehkä pelottavakin, he eivät välttämättä tiedä, mitä he voisivat haluta sen suhteen. Ja seuraava kysymys on, mitä se toisi viivan alle.  Lopputulemana päätimme lähestyä heitä jatkossa hyötyjen kautta: miten saan minun asiakkaistani enemmän tietoa - kuinka pystyn paremmin tuntemaan kanta-asiakkaani jne.</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Kiitokset Ville mielenkiintoisesta ja ajatuksia herättävästä kirjoituksesta. Keskustelimme eilen TÖPSELI -hankkeen ( <a href="http://topseli.ning.com/" rel="nofollow">http://topseli.ning.com/</a>  )  ohjausryhmässä juuri tästä aiheesta. Pohdimme,kuinka saisimme länsiuusimaalaiset pk-yritykset kiinnostumaan sosiaalisen median tarjoamista hyödyistä.  Kun useimmille pk-yrittäjille some on käsitteenä vieras ja ehkä pelottavakin, he eivät välttämättä tiedä, mitä he voisivat haluta sen suhteen. Ja seuraava kysymys on, mitä se toisi viivan alle.  Lopputulemana päätimme lähestyä heitä jatkossa hyötyjen kautta: miten saan minun asiakkaistani enemmän tietoa &#8211; kuinka pystyn paremmin tuntemaan kanta-asiakkaani jne.</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>Kirjoittaja: anita</title>
		<link>http://www.villevenalainen.net/2009/09/15/mita-hyotya-on-sosiaalisesta-mediasta/comment-page-1/#comment-1133</link>
		<dc:creator>anita</dc:creator>
		<pubDate>Wed, 16 Sep 2009 17:55:48 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://www.villevenalainen.net/?p=538#comment-1133</guid>
		<description>Niinpä. Joskus on niin kovin turhautunut olo, kun taistelee näitä mielen tuulimyllyjä vastaan. Vaan sitten joskus taas tulee ilo, kun saa huomata, että joku ajatus on mennyt perille, joku on ruvenut pohtimaan, herää -- silloin kaikki tämä tuntuu kuitenkin ja taas kaiken äheltämisen arvoiselta!</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Niinpä. Joskus on niin kovin turhautunut olo, kun taistelee näitä mielen tuulimyllyjä vastaan. Vaan sitten joskus taas tulee ilo, kun saa huomata, että joku ajatus on mennyt perille, joku on ruvenut pohtimaan, herää &#8212; silloin kaikki tämä tuntuu kuitenkin ja taas kaiken äheltämisen arvoiselta!</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>Kirjoittaja: villevenalainen</title>
		<link>http://www.villevenalainen.net/2009/09/15/mita-hyotya-on-sosiaalisesta-mediasta/comment-page-1/#comment-1132</link>
		<dc:creator>villevenalainen</dc:creator>
		<pubDate>Wed, 16 Sep 2009 16:04:25 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://www.villevenalainen.net/?p=538#comment-1132</guid>
		<description>&lt;blockquote&gt;
&lt;p&gt;On niin kiva kelliä tyytyväisenä kehräten omassa erinomaisuudessaan huomaamatta ollenkaan, että vähitellen oma hiki ja eritteet alkavat väistämättä haista.&lt;/p&gt;
&lt;/blockquote&gt;
&lt;p&gt;Anita, olipas väkevä ja mieleenpainuva mielikuva!&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Jotenkin monesti törmään omissa ajatusketjuissani miettimään erilaisia sosiaalisia ihmisten muodostamia yhteisöjä organismeina, missä tietty tavallaan jokainen ihmisen mielenmaisema edustaa yksittäistä solua. Jokaisella solulla on oma elinikänsä. Ne kuolevat ja uusia tulee tilalle. Osa vanhoista soluista ei vain pysty uudistumaan ja organismin selviytyminen on uusien solujen varassa. Monesti tämä tuntuu pitävän paikkansa, mutta minusta se on vain niin pirun surullista ja niin äärimmäisen turhaa.&lt;/p&gt;</description>
		<content:encoded><![CDATA[<blockquote>
<p>On niin kiva kelliä tyytyväisenä kehräten omassa erinomaisuudessaan huomaamatta ollenkaan, että vähitellen oma hiki ja eritteet alkavat väistämättä haista.</p>
</blockquote>
<p>Anita, olipas väkevä ja mieleenpainuva mielikuva!</p>
<p>Jotenkin monesti törmään omissa ajatusketjuissani miettimään erilaisia sosiaalisia ihmisten muodostamia yhteisöjä organismeina, missä tietty tavallaan jokainen ihmisen mielenmaisema edustaa yksittäistä solua. Jokaisella solulla on oma elinikänsä. Ne kuolevat ja uusia tulee tilalle. Osa vanhoista soluista ei vain pysty uudistumaan ja organismin selviytyminen on uusien solujen varassa. Monesti tämä tuntuu pitävän paikkansa, mutta minusta se on vain niin pirun surullista ja niin äärimmäisen turhaa.</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>Kirjoittaja: anita</title>
		<link>http://www.villevenalainen.net/2009/09/15/mita-hyotya-on-sosiaalisesta-mediasta/comment-page-1/#comment-1131</link>
		<dc:creator>anita</dc:creator>
		<pubDate>Wed, 16 Sep 2009 15:41:38 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://www.villevenalainen.net/?p=538#comment-1131</guid>
		<description>Välittömän hyödyn tavoittelu ja sen kautta asioiden ja tekemisen merkitysten arvioiminen on ehkä sen takia niin voimakasta nyt, että se on helppoa, tai ainakin helpompaa kuin syvällisempi omien (ja muiden) valintojen ja tekojen syiden ja seurausten pohdinta. Ei tarvitse miettiä tai kyseenalaistaa arvoja muuttuvassa todellisuudessa eikä pohtia vastuuta, kun tulevaisuus hämärtyy hämärtymistään. Ihmiset kaipaavat turvallisuutta ja mielletään, että sitä luo pysyvyys, samuus, muuttumattomuus. Muutos ja uusi taas ovat uhkia, pelottavia, turvattomuuta lisääviä asioita.
Se taas johtaa siilipuolustukseen ja epätoivoisiin yrityksiin kieltää muutos. Estää väistämätöntä tapahtumasta. Seuraukset voivat sitten olla aika traagisia.
 
Toisaalta niin monet meidän nyt vielä vallassa olevista instituutioistamme (organisaatiot, toimintamallit, käytännöt, totutut tavat, yrityksetkin usein) on kehitetty vastaamaan menneen ajan tarpeisiin, modernin projektin ja teollistumisen haasteisiin, ja niihin ne ovat vastanneet (ja vastaavat ehkä osin vieläkin) ihan hyvin. Ongelmana on vain se, että maailma on muuttunut eikä tämä ole enää ollenkaan sama todellisuus kuin vielä 10 tai viisi vuotta sitten.
 
Olin tänään opetushallituksen ops-seminaarissa, jossa oli mukana aikamoinen joukko asiantuntijoita ja päättäjiä, mm. kansanedustajia. Puhuttiin koulun muutoksen tarpeesta ja ops-työstä. Yksi kansanedustaja (nimeä ja puoluetta en viitsi kertoa) kommentoi, että koska Suomi on saanut viime vuosina PISA-tutkimuksissa niin hienoja tuloksia, ei ole mitään tarvetta muuttaa mitään opettajankoulutuksessa. Jotenkin niin tyypillistä: silloin kun asiat näyttävät hyvältä, ei haluta muuttua, eikä tajuta sitä, että maailma muuttuu vinhaa vauhtia ympärillä. On niin kiva kelliä tyytyväisenä kehräten omassa erinomaisuudessaan huomaamatta ollenkaan, että vähitellen oma hiki ja eritteet alkavat väistämättä haista.
 
 </description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Välittömän hyödyn tavoittelu ja sen kautta asioiden ja tekemisen merkitysten arvioiminen on ehkä sen takia niin voimakasta nyt, että se on helppoa, tai ainakin helpompaa kuin syvällisempi omien (ja muiden) valintojen ja tekojen syiden ja seurausten pohdinta. Ei tarvitse miettiä tai kyseenalaistaa arvoja muuttuvassa todellisuudessa eikä pohtia vastuuta, kun tulevaisuus hämärtyy hämärtymistään. Ihmiset kaipaavat turvallisuutta ja mielletään, että sitä luo pysyvyys, samuus, muuttumattomuus. Muutos ja uusi taas ovat uhkia, pelottavia, turvattomuuta lisääviä asioita.<br />
Se taas johtaa siilipuolustukseen ja epätoivoisiin yrityksiin kieltää muutos. Estää väistämätöntä tapahtumasta. Seuraukset voivat sitten olla aika traagisia.<br />
 <br />
Toisaalta niin monet meidän nyt vielä vallassa olevista instituutioistamme (organisaatiot, toimintamallit, käytännöt, totutut tavat, yrityksetkin usein) on kehitetty vastaamaan menneen ajan tarpeisiin, modernin projektin ja teollistumisen haasteisiin, ja niihin ne ovat vastanneet (ja vastaavat ehkä osin vieläkin) ihan hyvin. Ongelmana on vain se, että maailma on muuttunut eikä tämä ole enää ollenkaan sama todellisuus kuin vielä 10 tai viisi vuotta sitten.<br />
 <br />
Olin tänään opetushallituksen ops-seminaarissa, jossa oli mukana aikamoinen joukko asiantuntijoita ja päättäjiä, mm. kansanedustajia. Puhuttiin koulun muutoksen tarpeesta ja ops-työstä. Yksi kansanedustaja (nimeä ja puoluetta en viitsi kertoa) kommentoi, että koska Suomi on saanut viime vuosina PISA-tutkimuksissa niin hienoja tuloksia, ei ole mitään tarvetta muuttaa mitään opettajankoulutuksessa. Jotenkin niin tyypillistä: silloin kun asiat näyttävät hyvältä, ei haluta muuttua, eikä tajuta sitä, että maailma muuttuu vinhaa vauhtia ympärillä. On niin kiva kelliä tyytyväisenä kehräten omassa erinomaisuudessaan huomaamatta ollenkaan, että vähitellen oma hiki ja eritteet alkavat väistämättä haista.<br />
 <br />
 </p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>Kirjoittaja: Riitta Suominen</title>
		<link>http://www.villevenalainen.net/2009/09/15/mita-hyotya-on-sosiaalisesta-mediasta/comment-page-1/#comment-1130</link>
		<dc:creator>Riitta Suominen</dc:creator>
		<pubDate>Wed, 16 Sep 2009 09:46:16 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://www.villevenalainen.net/?p=538#comment-1130</guid>
		<description>Totta, totta! Olen niin samaa mieltä tuosta uuden toimintatavan tulemisesta. Yritysesimerkkiesi lisäksi sopii mielestäni hyvin takavuosien jokapojan hokema &quot;internet ei uhkaa lehtiä&quot;, jota on saanut julkisesti kyseenalaistaa vasta taantuman ja alan irtisanomisten alettua. Verkottuminen muuttaa syvällisesti toiminnan logiikkaa, uskoakseni vielä hyödyllisempään (= hyötyä tuottava, edullinen, tarpeellinen:) suuntaan.</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Totta, totta! Olen niin samaa mieltä tuosta uuden toimintatavan tulemisesta. Yritysesimerkkiesi lisäksi sopii mielestäni hyvin takavuosien jokapojan hokema &#8220;internet ei uhkaa lehtiä&#8221;, jota on saanut julkisesti kyseenalaistaa vasta taantuman ja alan irtisanomisten alettua. Verkottuminen muuttaa syvällisesti toiminnan logiikkaa, uskoakseni vielä hyödyllisempään (= hyötyä tuottava, edullinen, tarpeellinen:) suuntaan.</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>Kirjoittaja: halo e</title>
		<link>http://www.villevenalainen.net/2009/09/15/mita-hyotya-on-sosiaalisesta-mediasta/comment-page-1/#comment-1129</link>
		<dc:creator>halo e</dc:creator>
		<pubDate>Wed, 16 Sep 2009 07:57:04 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://www.villevenalainen.net/?p=538#comment-1129</guid>
		<description>Somessa olemisen hyöty on siinä että olet mukana. Jokainen voi käsittää sen mitä seuraa organisaatiolle joka EI ole mukana. Jos jättäydyt sivuraiteelle, jäät sinne kun muut ajavat ohi. As simple as that... :D</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Somessa olemisen hyöty on siinä että olet mukana. Jokainen voi käsittää sen mitä seuraa organisaatiolle joka EI ole mukana. Jos jättäydyt sivuraiteelle, jäät sinne kun muut ajavat ohi. As simple as that&#8230; <img src='http://www.villevenalainen.net/wp-includes/images/smilies/icon_biggrin.gif' alt=':D' class='wp-smiley' /> </p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>Kirjoittaja: Satu</title>
		<link>http://www.villevenalainen.net/2009/09/15/mita-hyotya-on-sosiaalisesta-mediasta/comment-page-1/#comment-1128</link>
		<dc:creator>Satu</dc:creator>
		<pubDate>Wed, 16 Sep 2009 05:52:14 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://www.villevenalainen.net/?p=538#comment-1128</guid>
		<description>&quot;Hyöty on asia, joka on noussut mielestäni hieman liiankin suureen arvoon niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla. Tuntuu kuin ihmisiä ja asioita arvioitaisiin ensin hyötyskannerilla millä edes harkitaan uusiin ilmiöihin tutustumista. Vaikuttaa siltä kuin liian monessa paikassa uteliaisuus ja vapaa ideointi loistaisi poissaolollaan.&quot;

Kirjoitit yrityksistä, mutta tartun kuitenkin tähän yksittäiseen huomioon ja vien sen julkiselle sektorille. Hyöty on jotain, jonka kautta nykyään ajatellaan kaikki. Uskallan väittää, että jos julkiselle sektorille saataisiin lisää uteliaisuutta ja vapaata ideointia, saattaisi sen (talous)kriisikin helpottaa.</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>&#8220;Hyöty on asia, joka on noussut mielestäni hieman liiankin suureen arvoon niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla. Tuntuu kuin ihmisiä ja asioita arvioitaisiin ensin hyötyskannerilla millä edes harkitaan uusiin ilmiöihin tutustumista. Vaikuttaa siltä kuin liian monessa paikassa uteliaisuus ja vapaa ideointi loistaisi poissaolollaan.&#8221;</p>
<p>Kirjoitit yrityksistä, mutta tartun kuitenkin tähän yksittäiseen huomioon ja vien sen julkiselle sektorille. Hyöty on jotain, jonka kautta nykyään ajatellaan kaikki. Uskallan väittää, että jos julkiselle sektorille saataisiin lisää uteliaisuutta ja vapaata ideointia, saattaisi sen (talous)kriisikin helpottaa.</p>
]]></content:encoded>
	</item>
</channel>
</rss>

