Artikkelin Mitä hyötyä on sosiaalisesta mediasta? kommentit

Kirjoittaja: Opi Olemaan » Syvä kriisi, kapina tai uusi sukupolvi

Opi Olemaan » Syvä kriisi, kapina tai uusi sukupolvi — Fri, 19 Feb 2010 05:31:37 +0000

[...] oikeasti muuttuvat vain kahta tietä: syvä kriisi tai kapina. Olen aikaisemmin kirjoittanut Kodakin kriisista, joka edustaa hyvää esimerkkiä syvästä kriisistä. Kodak joutui lopulta tunnustamaan että [...]

Kirjoittaja: Timo Rainio

Timo Rainio — Sat, 19 Sep 2009 21:51:03 +0000

Keskustelua lukiessa tuli mieleen vanha tuttu aihe rahan ja hyödyn kytköksistä.
Ilman rahaahan tässä maailmassa on aika vaikea elellä, mutta toisaalta yksilötasolla raha on kuitenkin (toivottavasti) aika usein vain väline saavuttaa jotakin muuta kullekin tärkeää. Eikös se Maslowikin jo asettanut siinä hierarkiassaan aika paljon asioita noiden aivan suoraan rahalla saavutettavien tarpeiden yläpuolelle. Jos näin ei olisi, niin kaikenmoiset harrastukset, viihde, kuluttaminen (?), vapaa-ajan nautinnot, jne. eivät kai olisi niin suosittu tapa tuhlata vaivalla tienattuja palkkarahoja.

Sitten kun alamme puhua yritystoiminnasta, jotenkin tuntuu, että muut asiat kuin raha ihmisten tekemisiä ohjaavina seikkoina jotenkin unohdetaan. Yrityksissäkin on kuitenkin ihmisiä ja jos katsoo esim. nuoria uusia työntekijöitä, tuntuu että yhä enemmän myös vaaditaan sitä että työssä on kivaa, tekemisiä arvostetaan, siellä saa toteuttaa itseään ja tehdä asioita yhdessä hyvässä porukassa. Ehkä näitä asioita myös entistä enemmän aletaan asettamaan vaakakuppiin rahallisen korvauksen rinnalle. Ja kuin huomaamatta ainakin pitkässä juoksussa lyhyen tähtäimen sijoituksista voi tulla pitkällä tähtäimellä työntekijöiden viihtyvyyden, tiedonvaihdon ja lisääntyvän osaamisen kautta myös rahassakin mitattavia hyötyjä. Kun vaan maltettaisiin muistaa, että sosiaalisen median tapauksessa se todellakin menee järjestyksessä ensi sosiaalisuus ja vasta sitten raha. Jos tämä järjestys yritetään väkipakolla kääntää nurinpäin, ollaan äkkiä ihan väärillä poluilla.

Kirjoittaja: Tuija Marstio

Tuija Marstio — Thu, 17 Sep 2009 06:45:26 +0000

Kiitokset Ville mielenkiintoisesta ja ajatuksia herättävästä kirjoituksesta. Keskustelimme eilen TÖPSELI -hankkeen ( http://topseli.ning.com/ ) ohjausryhmässä juuri tästä aiheesta. Pohdimme,kuinka saisimme länsiuusimaalaiset pk-yritykset kiinnostumaan sosiaalisen median tarjoamista hyödyistä. Kun useimmille pk-yrittäjille some on käsitteenä vieras ja ehkä pelottavakin, he eivät välttämättä tiedä, mitä he voisivat haluta sen suhteen. Ja seuraava kysymys on, mitä se toisi viivan alle. Lopputulemana päätimme lähestyä heitä jatkossa hyötyjen kautta: miten saan minun asiakkaistani enemmän tietoa – kuinka pystyn paremmin tuntemaan kanta-asiakkaani jne.

Kirjoittaja: anita

anita — Wed, 16 Sep 2009 17:55:48 +0000

Niinpä. Joskus on niin kovin turhautunut olo, kun taistelee näitä mielen tuulimyllyjä vastaan. Vaan sitten joskus taas tulee ilo, kun saa huomata, että joku ajatus on mennyt perille, joku on ruvenut pohtimaan, herää — silloin kaikki tämä tuntuu kuitenkin ja taas kaiken äheltämisen arvoiselta!

Kirjoittaja: villevenalainen

villevenalainen — Wed, 16 Sep 2009 16:04:25 +0000

On niin kiva kelliä tyytyväisenä kehräten omassa erinomaisuudessaan huomaamatta ollenkaan, että vähitellen oma hiki ja eritteet alkavat väistämättä haista.

Anita, olipas väkevä ja mieleenpainuva mielikuva!

Jotenkin monesti törmään omissa ajatusketjuissani miettimään erilaisia sosiaalisia ihmisten muodostamia yhteisöjä organismeina, missä tietty tavallaan jokainen ihmisen mielenmaisema edustaa yksittäistä solua. Jokaisella solulla on oma elinikänsä. Ne kuolevat ja uusia tulee tilalle. Osa vanhoista soluista ei vain pysty uudistumaan ja organismin selviytyminen on uusien solujen varassa. Monesti tämä tuntuu pitävän paikkansa, mutta minusta se on vain niin pirun surullista ja niin äärimmäisen turhaa.

Kirjoittaja: anita

anita — Wed, 16 Sep 2009 15:41:38 +0000

Välittömän hyödyn tavoittelu ja sen kautta asioiden ja tekemisen merkitysten arvioiminen on ehkä sen takia niin voimakasta nyt, että se on helppoa, tai ainakin helpompaa kuin syvällisempi omien (ja muiden) valintojen ja tekojen syiden ja seurausten pohdinta. Ei tarvitse miettiä tai kyseenalaistaa arvoja muuttuvassa todellisuudessa eikä pohtia vastuuta, kun tulevaisuus hämärtyy hämärtymistään. Ihmiset kaipaavat turvallisuutta ja mielletään, että sitä luo pysyvyys, samuus, muuttumattomuus. Muutos ja uusi taas ovat uhkia, pelottavia, turvattomuuta lisääviä asioita.
Se taas johtaa siilipuolustukseen ja epätoivoisiin yrityksiin kieltää muutos. Estää väistämätöntä tapahtumasta. Seuraukset voivat sitten olla aika traagisia.

Toisaalta niin monet meidän nyt vielä vallassa olevista instituutioistamme (organisaatiot, toimintamallit, käytännöt, totutut tavat, yrityksetkin usein) on kehitetty vastaamaan menneen ajan tarpeisiin, modernin projektin ja teollistumisen haasteisiin, ja niihin ne ovat vastanneet (ja vastaavat ehkä osin vieläkin) ihan hyvin. Ongelmana on vain se, että maailma on muuttunut eikä tämä ole enää ollenkaan sama todellisuus kuin vielä 10 tai viisi vuotta sitten.

Olin tänään opetushallituksen ops-seminaarissa, jossa oli mukana aikamoinen joukko asiantuntijoita ja päättäjiä, mm. kansanedustajia. Puhuttiin koulun muutoksen tarpeesta ja ops-työstä. Yksi kansanedustaja (nimeä ja puoluetta en viitsi kertoa) kommentoi, että koska Suomi on saanut viime vuosina PISA-tutkimuksissa niin hienoja tuloksia, ei ole mitään tarvetta muuttaa mitään opettajankoulutuksessa. Jotenkin niin tyypillistä: silloin kun asiat näyttävät hyvältä, ei haluta muuttua, eikä tajuta sitä, että maailma muuttuu vinhaa vauhtia ympärillä. On niin kiva kelliä tyytyväisenä kehräten omassa erinomaisuudessaan huomaamatta ollenkaan, että vähitellen oma hiki ja eritteet alkavat väistämättä haista.

Kirjoittaja: Riitta Suominen

Riitta Suominen — Wed, 16 Sep 2009 09:46:16 +0000

Totta, totta! Olen niin samaa mieltä tuosta uuden toimintatavan tulemisesta. Yritysesimerkkiesi lisäksi sopii mielestäni hyvin takavuosien jokapojan hokema “internet ei uhkaa lehtiä”, jota on saanut julkisesti kyseenalaistaa vasta taantuman ja alan irtisanomisten alettua. Verkottuminen muuttaa syvällisesti toiminnan logiikkaa, uskoakseni vielä hyödyllisempään (= hyötyä tuottava, edullinen, tarpeellinen:) suuntaan.

Kirjoittaja: halo e

halo e — Wed, 16 Sep 2009 07:57:04 +0000

Somessa olemisen hyöty on siinä että olet mukana. Jokainen voi käsittää sen mitä seuraa organisaatiolle joka EI ole mukana. Jos jättäydyt sivuraiteelle, jäät sinne kun muut ajavat ohi. As simple as that…

Kirjoittaja: Satu

Satu — Wed, 16 Sep 2009 05:52:14 +0000

“Hyöty on asia, joka on noussut mielestäni hieman liiankin suureen arvoon niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla. Tuntuu kuin ihmisiä ja asioita arvioitaisiin ensin hyötyskannerilla millä edes harkitaan uusiin ilmiöihin tutustumista. Vaikuttaa siltä kuin liian monessa paikassa uteliaisuus ja vapaa ideointi loistaisi poissaolollaan.”

Kirjoitit yrityksistä, mutta tartun kuitenkin tähän yksittäiseen huomioon ja vien sen julkiselle sektorille. Hyöty on jotain, jonka kautta nykyään ajatellaan kaikki. Uskallan väittää, että jos julkiselle sektorille saataisiin lisää uteliaisuutta ja vapaata ideointia, saattaisi sen (talous)kriisikin helpottaa.