Vähemmän sosiaalista mediaa
Olen joutunut todistamaan varsin yllättävää episodia verkossa viime päivien aikana. Tarina alkoi osaltani, kun vastaani tuli Antti Heikkilän blogimerkintä. Sisältö oli vähintäänkin järisyttävä. Blogista sain lukea selvinneeni sodasta. Hyvä että sota oli ohi, siitäkin huolimatta, että näytin olevan häviäjien puolella. Tilanne oli jokseenkin epätodellinen. Episodi oli kuin suoraan jostakin Kafkan tarinasta.
Heikkilä kirjoitti blogissaan perustamastaan Dojolaiset.com -yhteistöstä. Omasta vahvasta johtajuudestaan, avoimuudesta, aikuisuudesta, narsistisista ihmistä, uhrauksista, toimivista yhteisöistä ja vaikka mistä. Viestistä kävi ilmi että sometulaiset ovat alkaneet kiusata häntä ja häiritä heidän yhteisönsä toimintaa. Asia korjaantui potkimalla sometulaiset pois yhteisöstä. Se mitä he olivat tehneet tai keitä he olivat olleet jätetään mainitsematta. Verkostossa on tällä hetkellä lisäkseni n. 2800 muutakin jäsentä. Blogissaan Heikkilä kohdistaa syytökset verkoston aikaansaannokseksi. Ei siis kovin suuri yllätys että tämä herätti keskustelua netissä, mm. Qaikussa, mihin itsekin osallistuin.
Tarina jatkui eilen uudella blogimerkinnällä, jossa kerrotaan miten kiusaaminen jatkuu ja sometulaiset ovat jopa luoneet hänen kiusakseen Sometun ning:iin hänelle oman profiilin. Heikkilän suorat syytökset pysyivät varsin yleisellä tasolla. Samaan tarkkuuteen päästään vaikkapa lukemalla iltapäivälehtien horoskooppeja – niistä voi lukea kuka tahansa ihan mitä haluaa uskoa tai tunnistaa. Mistään ei selviä mitä on oikeasti tapahtunut tai kuka on tehnyt mitä. Itse asiassa dojolaisten sivuilta ei edes löydy tarkemmin sääntöjä joita pitää noudattaa jos liittyy yhteisön jäseneksi. Eli jos liittyisin dojolaisiin, en tietäisi mihin sääntöihin sitoudun. Tästäkään ei saanut viitteitä siitä millaisista rikkeistä voisi olla kyse.
Heikkilä painottaa omassa yhteisössään ja blogissan avoimuutta ja aikuisuutta, mutta samaan aikaan esittää aika kovia, yleistäviä syytöksiä. Kun nyt Sometu oli sotkettu asiaan hänen toimestaan ja syytökset tuntuivat vain kovenevan oli aika tehdä jotain. Keskustelunavaukseksi kirjoitin hänen blogiinsa kommentin, jolla tilannetta voitaisiin lähteä purkamaan. Heikkilä ei kuitenkaan ole tähän hetkeen mennessä kommenttia julkaisut. Julkaisen sen nyt tässä:
Pahoittelen vaikutelmaa, joka on syntynyt. Kyseinen Antti-profiili on luotu 10.4.2008. Sometu-verkoston ylläpidosta on lähetetty kysymys sähköpostiin, jolla profiili on luotu. Profiili ei ole toiminut mitenkään Sometu-verkostossa kahden vuoden aikana.
Sometu on avoin yhteisö, jossa on lähes 2800 jäsentä tällä hetkellä. Sometu on verkosto eikä mikään tiukka yhteisö jolla olisi yksi julkilausuma. Toiminta perustuu vapaaseen tahtoon olla mukana. En tiedä ketkä ovat hyökänneet kimppuusi ja mitä pidät kiusaamisena. Itse en ole ollut tyrkyllä Dojolaisiin ja siksikin tämä tuntui varsin hämmentävältä lukea että olen ollut sodassa kannanne.
Puhut avoimuudesta ja aikuisuudesta. Toivon että etenemme juuri näin. Toivon nyt avoimuuden nimissä että tuodaan data pöytään:
a) Kerrot avoimesti verkossa miten sinua on kiusattu
b) Miten Sometu tai Sometulaiset ovat häiriköineet verkostoasi.
Mielestäni tämä on vähintäänkin kohtuullista kun meihin kohdistuu näin suoria syytöksiä.”
Lähetin kommenttini päivällä. Se jäi julkaisematta, mutta sen sijaan Heikkilä oli julkaissut nimimerkki Patrician kommentin myöhemmin samana iltana. Huomattavaa on myös Heikkilän kommentin perään kirjoittama oma toteama:
Onpa tutun tuntuista sisältöä – niin huumorin kuin inhorealisminkin osalta. Miettii miten tästä eteenpäin: ei vastausta, ei apua, ei sympatiaa eikä mitään: kaikkein taitavimmat “floattaaja” joilla on kyky pysyä hiljaa jokainen kerta kun pitäisi osata reagoida, pyytää säälipisteitä silloinkin kun ei kukaan pyydä – nämä pärjäävät. Ovat mestareita siinä, että eivät ainoastaan valehtele tai ole holtittomia koska sitä eivät ikinä ole mutta sen sijaan ovat koko ajan valheellisia eli nostavat kuvitelmia oman putipuhtaan sielunsa kannalta (täyttä poljentaa, muiden poljintaa ja kiusaamista hyvin, hyvin tyylikkäin elkein mutta silti koko ajan poljentaa ja poljintaa; syrjitään ja herjataan ja sitten kun joku asettaa sellaisen käytöksen kyseenalaiseksi ovat vain täysin pulmusia. Minä yököttelen jo kun näen tyypin. Ovat vapaamatkustajia ikävämmästä puolesta maailmaa: ovat oleviaan jotain laupiaita mutta vetävät mitä vaan minne vaan kunhan ei kukaan heitä uhmaa. On siis super taitava kiusaamisen laji ja supertaitavat kiusaajat; ei ole edes paskanpuhujia vaan ovat häijyjä ja välinpitämättömiä sanan oikeassa merkityksessä: ovat ne, joiden mielestä kaikki muu paitsi he itse joutavat jonnekin muualle.
Näitä on paljon maassamme ja uusia tulee kunhan vanhat opettavat kompentessin. Ja sitten typerät ihailevat vielä.
Kiitos tästä – jotenkin lohdutti vaikka samalla olen jo oikeasti käynyt tätä keskustelua ihan riittävästi. Mutta kun siat häiriköivät jatkuvasti.”
Ketähän nuo siat ovat? Kuulunkohan minäkin nyt heihin, kun menin heittämään toisenlaisen kommentin blogiin? Sitä saan tuskin koskaan tietää. Ehkä hyvä niin. Kyllähän tähän maailmaan puhetta mahtuu. Myös nettiin. Itse asiassa se on osa sananvapautta ja kuuluu pakettiin, jos haluamme tukea avointa verkkoa ja avointa yhteiskuntaa. Yksilön vastuu tulkita viestintää kasvaa.
Blogi on avoin viestin vain jos sitä käytetään niin. Blogin ylläpitäjällä on täysi valta päättää mitä viestintää sivuilleen päästää ja mitä sielä julkaistaan. Kaikki perustuu pohjimmiltaan ylläpitäjän etiikkaan. Ylläpitäjä voi aivan vapaasti ruokkia haluamansa suuntaista keskustelua ja vaimentaa toisia näkökulmia. Se on täysin mahdollista, eikä sitä ole kukaan estämässä tai valvomassa. Blogi mahdollistaa vaikkapa täyden diktatuurin ja mielivallan omalla sivustollaan, bloggaajan niin haluatessa. Eettisesti se voi olla arveluttavaa, mutta ei se ole tietääkseni kuitenkaan laitonta. Ainoa tapa valvoa on tämä mitä tässä teen. Herätellään toiset näkökulmat muualla verkossa ja keskustella niistä muualla. Verkossa on aina tilaa myös toisille mielipiteille vaikka jossakin pesäkkeessä niitä ei suotaisikaan.
Heikkilän tapa valikoida viestit sivustolle ohjaa etsimään todellisia motiiveja tälle rähiköinnille jostakin aivan muualta. Ehkä sometulaisilla vain kävi huono tuuri. Voihan se olla että Kielitaiturit-ning tai kuka ties vaikkapa Martat olisi voinut olla samalla tapaa mahdollinen kohde. Tarkempaa motiivia ei voi kuin arvailla. Minun osaltani tämä on tässä. En enempää puutu, ellei ole pakko.





Tässä sinulle yhden jäsenenne linkitykset malliksi noin alkuun:http://bluffia.blogspot.com/
Kiitos Maarit,
Tämä oli ensimmäinen askel kohti konkretiaa.
Verkossa lähes kaikki kuuluvat useisiin eri yhteisöihin. Yksittäisen ihmisen omaan blogiinsa tekemä merkintä ei tee tätä Sometu -verkoston teoksi.
Verkkoa tai verkostolaisia ei voi hallita eikä edes pidä. Minulle tuo mainittu twitterin käyttö rikkomuksena ei aukea, mutta ei ehkä pidäkään. Minä en tunne teidän sisäisiä sääntöjänne.
Nyt kun olen hieman joutunut päälisin puolin tutustumaan Dojolaisten toimintaan, niin mielestäni teillä on kaikki toimintatavat tällaisten tilanteiden purkamiseen. Avoin keskustelu ja aikuismaisuus, johon minusta kuuluu toisen ihmisen kunnioittaminen, ovat hyvä tapa lähteä purkamaan tällaisia tilanteita. Siihen kuuluu myös että molemmat osapuolet tulevat vastaan ja myöntävät mahdolliset ylilyönnit. Näistä selviämällä yleensä keskinäinen luottamus syvenee, mutta eihän tuo selvittäminen koskaan mikään helppo prosessi ole. Toivottavasti tämä sotku lähtee tästä selviytymään.
Voisitko vielä vähän tarkentaa, mikä ko. blogissa on mielestäsi laitonta tai sellaista, mitä kirjoittaja ei olisi saanut kirjoittaa? Blogissa 10.1.2010 ollut kirjoitus on sellainen, joka on kirjoitettu sen jälkeen, kun kirjoittaja oli potkittu ulos dojolaisista. Mikä tätä aikaisemmin ollut kirjoitus loukkasi dojolaisia?
Tuota, eikös tuon blogin pitäjä ole ennemminkin Blogger-blogipalvelun jäsen kuin Sometun jäsen? Eli dojolaisten kannalta hyökkäys tulee siis Googlen Blogger -palvelusta. Se, että joku on Sometun jäsen, ei tarkoita, että hän edustaa Sometua sen enempää kuin muitakaan verkkopalveluita, joissa hän on mukana. Jokainen edustaa itseään, ellei sitten selvää mandaattia jonkin yrityksen tai muun yhteisön edustamiseksi ole annettu ja selvästi esiin tuotu.
Tarmo Toikkanen, kun luet hieman lisää kyseisen bloggaajan tekstejä, niin törmäät nopeasti nimeen Anne Rongas. Miksi aina muuten niin suulas AR on kuin pissa sukassa nyt?
Paljonkohan siellä Anne Rongaksen nimi väikkyy? Itse havaitsin vain kerran varsinaisessa blogitekstissä.
“Miksi aina muuten niin suulas AR on kuin pissa sukassa nyt?”
Erikoisia ovat Rouva Heikkilän analyysit – ei tuollaisella argumentoinnilla Antti Heikkilän kirjamyynti ainakaan nouse – vai?
Aika kummallinen oppimiskokemus, kun verkostoissa (tai niiden välillä) noin “riidellään”. Ehkä kyseessä on “valta” ja “halu päteä”, sekä “oppimisen tuska”, joka purkautuu “heijastamalla omia ongelmia toisten kannettavaksi”.
Minä olen SOMETUssa jäsenenä, ja pyrin siellä oppimaan kaikesta ja kannustamaan avoimuutta. Silläkin uhalla, että oma avoimuuteni ja vilpittömyyteni on herättänyt hämmennystä.
Avoimin mielin luin mitä kirjoitit ja opin paljon. Minuakin on SOMETUssa arvosteltu, eikä niiden henkilöiden nimiä, jotka ovat moderaattorille kommentteja lähettäneet ole annettu minulle tiedoksi.
“Valaistuneen mielen” velvollisuus on todistaa.
Kiitoksia ajastasi. Ystävällisin terveisin, Jouni Sakari Kemppinen.
Kiitos Jouni
Eikähän tässä olla oppimassa toinen toisiltamme ja kasvetaan ihmisenä. Siinä hengessä minä tämän blogin perustin ja samasta nautin Sometussa.
Tämä sinun tapaus Sometussa on jälleen mielenkiintoinen oppimiskokemuksen paikka. Minusta ainakin tuntuu että tätä pitää ihan tuumailla vähän aikaa. Tästä voisi käydä laajemmankin keskustelun porukalla.
Moderoija todellakin välitti sinulle tiedon että toisia hämmentää osa viesteistäsi. Puhtaasti avoin tapahan tässä olisi ollut käydä suoraa keskustelua ja rakentaa tältä pohjalta. Ihmisiä ei kuitenkaan voi pakottaa avoimuuteen tai muuten avoimuuskin muuttuu fundamentalistiseksi liikkeeksi. Jokaisen pitää voida mennä kohti avoimempaa toimintatapaa niin kuin itse kokee pystyvänsä ja halusta joka syntyy itsestään. Pakko ei vie mihinkään. Silti vuorovaikutus ihmisen välillä pitäisi säilyä, nyt se hoidettiin välikäden kautta.
Sinä taidat todella tykätä leikkiä kielellä tavalla mikä ei välttämättä aukea kaikille. Itselleni tulee jotenkin mieleen eräs ystäväni joka kirjoittaa itselleen vaikeammin kuvattavia asioita runoiksi. Olen joskus miettinyt että tuokin tapa voi olla monelle, vähän vieraammalle, varsin hämmentävä kokemus.
Tämä ei ehkä ollut edellisen kirjoituksesi pääteema, mutta hiukan runosta: runon ja taiteen tehtävä on avata vähänsitä suurta salaperäistä, joka on meille kaikille yhteistä, mutta johon ei ole eikä voikaan olla suoraa yhteyttä arjen kielellä tai tavoilla. Ehkä se vieraalle hämmentävä kokemus kuitenkin, parhaimmillaan, avaa jotain, joka jäisi muuten suljetuksi. Ymmärtäminn ei ole välttämättä oivallusta juuri tässä ja nyt. Se voi olla prosessi, joka lähtee käyntiin, kun on sen aika.
itsellesikin!
Runon kirjoittajalle se, että uskaltaa lopulta julkaista runon, on kipeän ja vaikean prosessin tulos. Runo on aina hyvin hyvin henkilökohtainen asia, ja paljas. Siinä asettaa itsensä alttiiksi sellaisella tavalla, jossa saattaa satuttaa itseään hyvin pahasti. Toisaalta “runoilijan kehto ei ole ruusuista tehty koskaan”, laulaa Dave.
Tuo kertomasi tarina tästä Antti Heikkilän blogista kuulostaa minusta hiukan häiriintyneen ihmisen surullisesta tavasta hakea huomiota. Sen ruotimiseen ei ehkä kannata kiinnittää ihan niin paljon voimavaroja. Kirjoittaja ilmeisesti itse uskoo sataprosenttisesti siihen, mitä sanoo, vaikka se on muiden silmissä valhetta. Silloin on aika turha yrittää järkisyillä perustella, miksi hän on väärässä, kun taustalla ovat noin vahvasti tunnesyyt.
Tuo kertomasi tarina tästä Antti Heikkilän blogista kuulostaa minusta hiukan häiriintyneen ihmisen surullisesta tavasta hakea huomiota. Sen ruotimiseen ei ehkä kannata kiinnittää ihan niin paljon voimavaroja. Kirjoittaja ilmeisesti itse uskoo sataprosenttisesti siihen, mitä sanoo, vaikka se on muiden silmissä valhetta. Silloin on aika turha yrittää järkisyillä perustella, miksi hän on väärässä, kun taustalla ovat noin vahvasti tunnesyyt.
Jotenkin kehäiseltä vaikuttaa päättelysi. a) Kirjoittaja on häiriintynyt. b) Koska on häiriintynyt, on järkisyillä (häiriintyneisyys =syy) turha perustella, miksi hän on väärässä.
Mitähän todella tahdot sanoa ‘Anita’?
Oman kokemukseni mukaisesti pyytäisin jättämään pariskunta Maarit ja Antti Heikkilä rauhaan. Minulle aiheutui tavattoman paljon harmia tuon pariskunnan vaatiessa minua poistamaan kaikki Antti Heikkilään liittyvät kirjoitukset terveysblogistani. Narsismi on vakava sairaus.
Olen samaa mieltä. Minulla on vihreä kortti (S-etukortti), siis ‘hyökkäsin’ osuuskauppalaisittain ja kun kannatan Tapparaa, ‘hyökkääjä on Tappara;)
Puuttumatta tarkemmin ‘hyökkäyksiin’, totean, että sattumoisin ne tiedot alkuvuodelta, joissa dialogia Dojosta käytiin, katosivat. Toki minulla on hajanaisia viestinpätkiä ‘kaapattuina’, lisäksi henkilökohtaisia emaileja Heikkilöiltä, jotka vaikuttavat kovin samanlaisilta kuin Antin pohdinnat blogissani
http://bluffia.blogspot.com/2010/03/kun-opettajat-kiusaavathan-on-taalla.html
Kaiken pahan alku:)
Katselin vanhoja muistoja dojolasta ja jäin miettimään yhtä asiaa. Muistan kerran törmänneeni entisen Neuvostoliiton aikoina tapaukseen, jossa todettiin, tänään vahvistettu laki tuli voimaan vuosi sitten. Kaikki, jotka olivat sitä rikkoneet viimeisen vuoden aikana, voitiin tuomita sen mukaan. Miten tämä sitten liittyy dojolaan?
Pentti lensi ulos dojolasta tammikuussa. En tiedä todellista syytä, mutta liekö kokeillut twitter-nappulaa tai tehnyt laittomia linkityksiä tai jotain vastaavaa. Toki kielto twitter-nappulan käytöstä ja linkitysten laittomuudesta tuli voimaan vasta tuon ulospotkimisen jälkeen tai ainakin se vasta silloin saatettiin seurakunnan tietoon. Tässä näen lievää yhtäläisyyttä entisen Neuvostoliiton lainsäätämisjärjestelmään. Toki se voi olla tietysti vain katsojan silmissä, mutta silti.
Maarit Heikkilän kommentti alkutalvesta (eettisesti kestävää)?
Hieno blogi Ville. Kommenttien kommentteihin; nainen, jolla on noinkin ahtaunut/rajoittunut maailmankuva, kärsii siitä yleensä itse eniten. Joku mainitsi aikaisemmissa kommenteissa narsismin. Lisäisin listaan megalomanian ja poikkeuksellisen voimakkaan hallinnantarpeen. Tätä edellä oleva kuvaa.
Hei! Hassua kommentointia! Iloista kevättä teille kumminkin
toivottelen.
t. Maarit Heikkilä
Erosin juuri Heikkiläpalvonta-sivustolta (dojo). Sitähän mainostetaan aikuisten ja suvaitsevien ihmisten ympäristönä. Kaikkea muuta, kimppuun käyvät kun haluat herättää keskustelua asioista mistä he eivät pidä. Ja perustelut ovat puppua. Todellinen hämärän rajamailla-juttu.
Samoin. Ei kovin sivistynyttä käytöstä muita kohtaan. Tulee mieleen todellakin jonkinlainen uskonlahko jossa ei ole muita näkemyksiä kuin se heidän ainoa oikea. Lisäksi ala-arvoista sähköposti viestintää, mutta pidetään tallessa jälkipolville.
Jännää että tämä nousi pintaan puolen vuoden hiljaisuuden jälkeen. En ole muuten saanut tähän päivään mennässä mitään vastausta herra Heikkilältä. Minulla ei ole yhtään sen enempää tietoa siitä miten ja kuka on kiusannut ja sotinut Dojoa vastaan. Tässä suhteessa ei ainakaan voidan kovin avoimesta ja aikuismaisesta ilmapiiristä puhua.
Kyllä ei pitäisi ko. henkilöillä olla mitään valittamista kiusaamisesta. On heidän sivuillaan niin törkeää ihmisten musertamista että kiusaaminenkin tuntuu mukavalta. Paitsi tietenkin kunhan olet täysin samaa mieltä heidän kanssaan. Esim. jos satut mainitsemaan sanan Atkins niin kyllä Rouva jo saa hepulin ja haukkuu kirjoittajan lyttyn väittäen joksikin ilmais-sivujen väärinkäyttäjäksi.Jännää kuinka koko internetistä ei löydy pienintäkään negatiivista kommenttia heistä. Tai jos on löytynyt niin sivustot on poistettu. Tekevät varmaan valtavasti töitä etsiessään tällaisia sivustoja. Mielenkiintoista sivustolla on näitä asioita kuitenkin seurata ja katsoa heidän vainoharhaista toimintaansa. Iso-Veli valvoo kaikkia
Moi!
Törmäsin tähän juttuun sattumalta, sosiaalisen median hakusanoilla….
Kuulun kans dojolaisiin ja oon kuullut näitä juttuja aiemmin. Ajattelen asian näin, että dojolaiset ovat Antin ja Maaritin “koti netissä”, jossa me dojolaiset olemme vieraina. Heillä on oikeus potkaista pellolle, jos he niin haluavat.
Olen kuullut, ettei Matti Tolosta ole huolittu mukaan. Tämä harmittaa, mutta edelleen, ei mulla mielestäni ole sananvaltaa siihen, keitä “Antin ja Maaritin kotona” saa olla ja ketä ei.
Antti on uskaltanut tehdä paljon rohkeita linjanvetoja ja saanut täten myös “vihollisia”. Onko siis ihme, ettemme kaikkia hänen vetojaan ymmärrä? Jos koemme ihmisinä, että meitä jahdataan, joskus saatamme laittaa “viholliseksi” sellaisen, joka ei sitä todellisuudessa ole.
Oon tykännyt dojolaisista, siellä on paljon mielenkiintoisia keskusteluja. Sitä en tiedä potkaistaanko mut joku päivä pellolle, kun ajattelen kuitenkin asioista hieman eritavalla…
Heippa! Täällä yksi joka joutui mahdottoman eteen Dojolaisissa. Se että yritin puolustaa erästä ystävääni, joka uutena ei heti omaksunut yhteisön tiukkaa moraalia savustettiin todella rumasti palstalta ulos. Nimesivät hänen narsistiksi ja itsekkääksi, koska esitti kysymyksillään liika avutonta ja epäilevää palstalle. Hänet katsottiin kiusaavan koko yhteisöä, joten oli pakko suojella yhteisöä potkimalla hänet pihalle. Seurasin tätä kaikkea.
Puolustaessani tätä ystävääni sain sanomisia. Ja minulle annettiin ymmärtää, että olisi hyvä jos poistuisin palstalta, koska en osaa tuoda vain hyviä kokemuksia, niinkuin muut sitä tekevät. Jatkoin kuitenkin vielä jonkin aikaa Dojolaisissa, mutta yhdestä “kapseli” sanasta ja kun heti uskonut sain julkisen lähtötoivotuksen. Se riitti!
Pidän Antti Heikkilän VHH asiasta, mutta ihmettelen miten tämä pariskunta on lähtenyt perustamaan tiukan fundamentallisen uskonlahkon, jossa tulee ylistää heitä itseään ja tiettyjä kaavoja.
Heikkilä joka itse katsoo oikeudekseen esittää kovaa kritiikkiä terveysviranomaisia ym. tahoja kohtaan, ei suvaitse omilla sivuillaan minkäänlaista poikkevaa ajatuksen vaihtoa. Antilla ja Maaritilla on tietysti oikeutensa toimia haluamallaan tavalla. Mutta jos sellaisten joukko kasvaa, jotka viestittää samaa ikävää koettua kohtelua. Olisiko syytä katsoa peiliin?
vai koskeeko sananvapaus myös verkkoa eli voiko esim yhdistys postilistallaan kieltään yhdistyksen hallituksen arvostleun vai koskeeko ihan sama sananvaaus myös spostilistoja tai blogeja kuinmuuallakin
testi
vai koskeeko sananvapauslainsäädäntö myös blogeja ja esi m yhdistysten ja puolueiden spostilistoja ym.?
sananvapauden perusidea on kai se että myös niitä “vääriä”mielipiteitä saa sanoa ääneen
Hei Ex Dojolainen. Juuri näin. Viet sanat suustani. Olen täysin samaa mieltä kanssasi. Kuten C.S. kirjoitti jossain; Narsismi on vakava sairaus. Mutta antaa heidän leijua omahyväisyydessään kunhan erottaa tällaisen vhh:sta niin mikäs meillä tässä on ollessa vatsa pullollaan ja hyvä olo muutenkin.
Liityin Dojolaisiin, koska luulin sitä ihan toisenlaiseksi yhteisöksi. Heti liityttyäni minulle tuli kiusaantunut olo, kun sivulle lataamiani täysin tylsiä kuviani kehuttiin ylisanoin. Tuli sellainen olo, että olen verkostomarkkinointityyppien kokouksessa , jossa jokaisen lausutun lauseen jälkeen taputetaan. Pian aloin tuntea myötähäpeää siitä, että jos joku kirjoitti sinne vaikkapa (esimerkki on kärjistetty) “onpa upea aamu tänään”, niin joku heti teilasi hänet tyyliin “ei se ole sellaista upeutta, jota Antti tarkoittaa” tai “ei Antti ole tuollaisesta kirjoittanut”.
Olin Dojolaisissa viikon verran. Minua ei pyydetty julkisesti eikä yksityisviestillä eroamaan, vaan tein sen omasta tahdostani.
I do not even know with strong you blog greatly that helped me God bless yo